@prefix koko: <http://www.yso.fi/onto/koko/> .
@prefix skos: <http://www.w3.org/2004/02/skos/core#> .
@prefix yso: <http://www.yso.fi/onto/yso/> .
@prefix ysa: <http://www.yso.fi/onto/ysa/> .

koko:p11956
  a skos:Concept ;
  skos:narrower koko:p2242 ;
  skos:prefLabel "accompaniment"@en, "ackompanjemang"@sv, "säestäminen"@fi .

yso:conceptscheme
  a skos:ConceptScheme ;
  skos:prefLabel "http://www.yso.fi/onto/yso" .

koko:p2242
  a skos:Concept ;
  skos:altLabel "basso continuo"@sv, "basso continuo"@fi, "continuosoitto"@fi, "numeroitu basso"@fi ;
  skos:broader koko:p11956 ;
  skos:closeMatch ysa:Y8297 ;
  skos:exactMatch yso:p9312, <http://www.yso.fi/onto/muso/p296> ;
  skos:inScheme yso:conceptscheme ;
  skos:note "Barokin ja klassismin ajan musiikissa soittimistoltaan vapaavalintainen bassosäestys.  Vastaavasta säestysperiaatteesta käytetään termiä kenraalibasso."@fi, "Används om instrumentbesättning"@sv, "Basso continuo oli barokin aikana vallinnut säestyskäytäntö. Sen mukaan jokin moniääninen soitin (cembalo, urut, luuttu) täydensi sävelkudosta improvisoiden nuottiin kirjoitetun bassoäänen ja siihen liitettyjen numeromerkintöjen perusteella. Säveltäjät eivät enää välittäneet kirjoittaa säestystä kokonaisuudessaan, koska kysymys oli pelkistä soinnuista. Basson numeromerkinnät antoivat tarpeellisen viitteen soinnun valintaan - vastaavaa käytäntöä noudatetaan nykyäänkin viihdemusiikin sointumerkinnöissä. Bassoääntä vahvistettiin useimmiten jonkin matalan melodiasoittimen (sello, gamba, fagotti, kontrabasso) avulla." ;
  skos:prefLabel "basso continuo"@en, "continuo"@sv, "continuo"@fi ;
  skos:related koko:p13676 .

koko:p13676
  a skos:Concept ;
  skos:prefLabel "figured bass"@en, "generalbas"@sv, "kenraalibasso"@fi ;
  skos:related koko:p2242 .